Pyhät tilat eri aikoina ja eri kulttuureissa

Ihmisillä on esihistoriallisista ajoista saakka ollut tarve pyhän kokemiselle. Sille on useimmissa kulttuureissa omistettu erityisiä tiloja, ja usein niiden rakentamiseen on myös käytetty huomattavia resursseja. Näiden pyhien tilojen suunnittelusta ja rakentamisesta käytetään myös termiä sakraali arkkitehtuuri.

Esihistoriaa

stonehenge temppeli

Varhaisimmat rakennukset joita esihistoriallisilta ajoilta on meille säilynyt ovat uskonnollisia. Yksi vanhimmista on Turkin Göbekli Tepe. On arvioitu että tämä temppelikompleksi on edeltänyt kaupungistumista ja kuulunut liikkuvalle, metsästäjä-keräilijä kulttuurille.

Toki jo ennen näitä ihminen on varmasti määrittänyt erilaisia luonnon muodostamia paikkoja pyhiksi. Esimerkkeinä kivikautisia maalauksia sisältävät luolat.

Kun ihmisyhteisöt kasvoivat ja muuttuivat hierarkkisemmiksi, suurenivat myös pyhät rakennukset. Usein ne heijastivat jumalien mahtavuuden lisäksi myös maallista valtaa.


Pyhät tilat maailman valtauskonnoissa

Moskeija – muslimeiden rukouspaikka

moskeijan katto

Islamilaisissa kulttuureissa moskeija on paitsi pyhä tila rukoilua varten, myös yhteisöllisyyden keskus. Moskeijoihin kokoonnutaan ennen kaikkea määrättyinä rukousaikoina, tärkeimpänä näistä perjantain iltapäivän Ṣalāt al-Jumuʿah.

Vanhimmat abbsidimoskeijat ottivat vaikutteita kristillisistä kirkoista, ja olivat suorakaiteen muotoisia. Myöhemmin laajimmalla on levinnyt niin sanottu osmanityyli, Osmanien eli Ottomaanien valtakunnan mukaan. Sille ominaista on suuri keskuskupoli jota minareetit ympäröivät.

Suomessa minareetillisa moskeijoita on vain yksi, Suomen tataareille kuuluva Järvenpään moskeija. Helsingin suurmoskeija-hanke on toistaiseksi jäissä.


synagoga

Synagoga – juutalaisten kokous-, rukous- ja kouluhuone

Juutalaisuudessa sanalla temppeli on erityinen merkitys, sillä se viittaa Jerusalemissa sijainneisiin kahteen ensimmäiseen temppeliin, sekä profetoituun kolmanteen. Siellä sijaitsi myös Kaikkeinpyhin, huone jossa säilytettiin liiton arkkia ja jonne vain ylimmäisellä papilla oli pääsy kerran vuodessa.

Tällä hetkellä temppeliä ei siis ole, vaan juutalaiset kokoontuvat syngogaan. Siellä sekä rukoillaan että kokoonnutaan ja myös opiskellaan. Viimeksi mainitulle on varattu synagogassa erillinen tila, beth midrash.

Suomessa on kaksi toimivaa synagogaa, Helsingissä ja Turussa.


Hindulaisuuden moninaiset temppelit

Hindulaisuudessa jumalia on lukematon määrä. Jokainen temppeli eli Mandir on pyhitetty yhdelle näistä. Tämän jumalan kuva sijaitsee temppelissä korokkeella kaikkein pyhimmällä paikalla. Seiniä ja myös temppelin ulkopuolta koristavat usein kuvat ja patsaat jotka esittävät tähän jumalaan liittyviä tarinoita.

Mandireja sijaitsee usein useita toistensa läheisyydessä temppelialueilla. Suomessa yksi hindutemppeli sijaitsee Malminkylän kartanossa, ja siellä vietetään useita hindulaisuuden vuoteen kuuluvia festivaaleja.


Kristillinen kirkko

Kirkko on varmasti edelleen suomalaisille pyhistä tiloista tutuin. Vaikka viikottainen jumalanpalvelus ei enää kuuluisi arkirutiineihin, vieraillaan kirkossa kuitenkin edelleen elämänkaareen liittyvissä tapahtumissa kuten rippijuhlissa, häissä ja hautajaisissa.

Kristinuskon pitkä historia Suomessa on luonut kerroksellisuutta kirkkoarkkitehtuuriin, harmaakivikirkoista betonibrutalismiin.


Uudet pyhät tilat?

raamattu online puhelin

Ihmiset kokoontuvat toistensa kanssa yhteen yhä useammin virtuualimaailmassa perinteisten yhteisten tilojen sijaan. Tyhjenevät kirkonpenkit ovat asettaneet uskonnolliset yhteisöt haasteen eteen. Yksilöllisille ja myös yksinäisille ihmisille jumalanpalvelukseen ja rukoukseen osallistuminen verkon kautta voisi olla hyvä vaihtoehto.

Erilaisia virtuaalikirkko-projekteja on ollut sekä Suomessa että maailmalla. Yksi näistä on Irlannin jesuiittojen ylläpitämä, ekumeeninen Sacred Spaces. Tällä virtuaalisella rukoustilalla oli aiemmin myös suomenkielinen versio.

Nyt tässä maailmanlaajuisessa poikkeustilassa kysyntää online palveluille on enemmän kuin koskaan.